FIN MVA Cosmona\'s Flashdance

synt. 19.3.1997

k. 8.9.2011

i: INT&FIN CH Pauclare Pot of Gold

e: FIN MVA Cosmona\'s Dream of Class

kasv. Kirsi Kurppa, Vilppula

om. Eeva Jääskeläinen, Mikkeli

 

lonkat B/B

kyynärpäät 1/3

silmät terveet

Tuloksia:

NOME: AVO2

TOKO: VOI2

LT: +171 p

Moritz on koira, jonka ei pitänyt tulla meille. Enhän minä mitään blondia halunnut. Jostain syystä se kuitenkin tuli meille pariksi viikoksi hoitoon ja sille tielleen jäi. Ihana pentu, joka ei pelännyt mitään, rakasti uimista jo 16-viikkoisena tullessaan ja oli aina valmiina touhuamaan.
Rakasti palloja ja paimensi erityisesti minua sisälläkin koko elämänsä.
Moritzin kanssa on ollut hauska harrastaa mitä tahansa, joskaan koskaan en ole voinut olla varma miten se kokeessa käyttäytyy... Mutta hauskaa on aina ollut!
Näyttelyistä huippuhetki on Maailman Voittaja-näyttely Helsingissä 1998, jossa Moritz sijoittui lähes 30 junioriluokan koirasta neljänneksi. Samana kesänä se voitti GR:n näyttelyssä luokkansa ja sai myös kaksi sertiä. Sitä viimeistä sitten jahdattiin vähän kauemmin... Moritz söi vain henkensä pitimiksi eikä siksi kasvattanut karvaakaan ja kun kylkiluut näkyivät, oli näyttelyissä pärjääminen vähän hankalaa... Serti tuli aikanaan kuitenkin, eikä sen jälkeen ole juurikaan tarvinnut näyttelyissä käydä.
Nome-puolella huippua oli, kun ensimmäisen kerran olin ilmoittanut koirani kahtena peräkkäisenä päivänä kokeeseen. Niin sitten kävi, että Moritz sai lauantaina ykkösen ja seuraavana päivänä siirsin sen avoimeen luokkaan, kun tilaa oli. Sunnuntaina Moritz sai avoimesta toisen palkinnon. Ykköstä ei koskaan ehtinyt tulemaan, kun nivelrikko alkoi vaivaamaan eikä Mooti halunnut enää mennä pehmeisiin maastoihin etsimään. Rahkeita ykköseenkin olisi ollut, jos vaan terveys olisi kestänyt.
Toko-koirana Moritz oli kerrassaan mainio. Elämäniloinen ja helposti pallolla motivoitavissa. Tai vaikka männynkävyllä, jos ei palloa ollut. Huippuhetkenä eräs voittajaluokan koe Hollolassa, jossa saimme toisen palkinnon. Erityisesti siellä lämmitti useamman maajoukkueessa kilpailevan sanat, että minulla on hyvä koira. Valitettavasti ohjaaja oli huono eikä sitä ykköstä saatu, kun sitten ei voitu treenata enää tokoakaan.

Moritz ilahdutti meitä elämällä pitkän elämän, 14,5 vuotta. Syksyllä 2011 tuli viimein aika luopua, vaikka se kipeää tekikin.
Moritz oli hieno koira, jota katsellessa tuli hyvälle tuulelle. Vaikka olikin blondi. :-)