Tänään käytiin poistattamassa tikit Boubien haavasta. Urhoollisesti se kesti urakan, hoitaja ja lääkäri väittivät, että piti saksanpaimenkoiramaista ääntä operaation aikana; noutajat eivät kuulemma ääntele niin. Mutta kun ui-jui-ui, kun on ikävää, kun ei pääse haavaa nuolemaan... Siistiltä haava näytti, ainakin ilman silmälaseja. Meinasivat laittaa samanlaisen vihreän siteen, mutta minä halusin väriä elämään. Tällä siteellä mennään vielä koko ensi viikkokin, jos ei ihmeitä satu, sillä lomareissu sotkee vähän aikatauluja.

Boubie oli eilen lasten mukaan ollut melko ADHD eli Varsin Reipas Pieni Eläin. Tänään se sinkoili lääkäri-reissulla myös aika lailla. Eräs tuttu asiakas, joka näki B:n viime viikolla lääkärissä sanoi, että se oli kuin ilmapallo narun päässä....