Aika kuluu tosi nopeasti; pentusemme täytti eilen jo 9 kk. Se tarkoittaa, että pääsee osallistumaan noutajien taipumuskokeisiin sekä näyttelyssä junioriluokkaan. Olimme ilmoittautuneet molempiin, mutta peruin taipparit, koska riistaintoa on vielä pikkasen liikaa... Ehkä talvi, ikä ja toko auttavat siihen ongelmaan. Sitä saa mitä tilaa; pitäisi olla varovainen tilaamansa kanssa.

Näyttelyynkin olemme ilmoittautuneet; vaatimattomasti SNJ:n päänäyttelyyn. Tarkoitus on lähteä tapaamaan tuttuja ja viettämään mukava päivä. Menestyksestä emme haaveile -varsinkin kuultuani ja nähtyäni miten isoja muut junioripojat ovat meidän kirppuun verrattuna. Eroa saattaa ikätovereihin olla jopa yli 10 kiloa! Itse olen Boubien kokoon ja näköön kyllä tyytyväinen. Kevyempänä jaksaa juosta lujempaa, vaikeissakin maastoissa.

Vähän on murkkuikää havaittavissa; Boubie kokeilee välillä, pitääkö oikeasti totella. Lisäksi on ilmaantunut mörköjä, joista mummot pahimmasta päästä. Tänä aamuna viimeksi haukuttiin yksi mummo, joka yritti vain silittää... Olihan se uhkaava, kun kumartui päälle ja ojensi käden pään päälle.

Flyball-kurssi alkaa olla lopussa. Ryhmä on edistynyt huomattavasti ja kaikilta onnistuu (ainakin joskus) jo kolmen esteen hyppy, pallon laukaiseminen ja hypyt takaisin pallo suussa. Boubien palkkaus-lelu oli viime kertaan saakka narupallo, mutta taisi kanipallo (kanin karvalla päällystetty pallo) viedä siitä voiton. Flyballin odotusaikoina olemme harjoitelleet tokoa, Tempon, mutta myös pikku-Bisquitin kanssa. Tunnen vaan itse olevani niin hukassa, ettemme kauheasti etene missään lajissa. Täytyisi päästä johonkin kurssille hakemaan inspiraatiota. No, asenne on kuulemma tärkein ja se on kyllä kohdillaan!