Tänään oli Etelä-Savon Noutajakoirayhdistyksen taipumuskoekurssin aloituspäivä. Sää suosi kurssiamme auringon paistaessa viileähkössä kevätsäässä. Ensin oli teoriaosuus, jossa käytiin läpi taipumuskokeen kulku ja sen jälkeen jatkoimme harjoituksia koiran kanssa. Lähtötason selvittämiseksi ohjaaja kulki ensin koira vapaana ja heitti sille damin. Koiran ottaessa damin suuhunsa, ohjaaja lähti kävelemään pois päin koirasta ja katsottiin, mitä tapahtuu. Olin varma, että Boubie ottaa damin ja lähtee juoksemaan yleisön sekaan tai joka tapauksessa pois minun luotani, mutta yllättävän helposti sain sen kuitenkin luovuttamaan damin minulle.  Yleisöön ja muihin koiriin Boubie suhtautui muutenkin mukavan välinpitämättömästi eikä hinkunut juurikaan niiden luo.

Seuraavana testattiin riistaa. Minä pidin koirani hihnassa tässä tehtävässä, koska en luottanut, että luovutukset olisivat tulleet minulle... Tutustuttiin vuorotellen varikseen, lokkiin ja fasaaniin. Kaikki riistat olivat Boubien mielestä yhtä ihania, eli niihin tartuttiin innokkaasti kiinni ja kannettiin ylpeänä. Lopuksi Boubielle vedettiin mini-mittainen jälki pupulla ja senkin se selvitti ihan itse. Pupu oli -jos mahdollista- vieläkin ihanampi kun linnut.

Makkaranpaiston jälkeen Merja ampui vielä muutaman laukauksen haulikolla ja siirryimme koirinemme vähitellen lähemmäksi ampujaa. Hyvin meni pikku-Bisquitilta tämäkin osuus.  Varsinaiset treenit jatkuvat aina keskiviikko-iltaisin. Tempo pääsee toivottavasti sitten mukaan myös harjoittelemaan alo-luokan juttuja. Kovasti se oli tänäänkin lähdössä, kun näki minun laittavan treeniliiviä päälleni...

Boubie on jo iso poika; saanut toisen rokotuksen ja kävelee (enimmäkseen) työmatkat. Työmatkastamme pääsemme onneksi lähes puolet pururataa/metsää pitkin ja Boubie saa olla vapaana. Kovasti se nauttii lumien sulamisesta ja juoksemisesta metsässä. Rantakin kiinnostaa, mutta kovin on jäässä vielä, joten uimakauden aloitus saa odottaa. Työmatkoilta löytyy myös kaikenlaisia Aarteita, joita voi kanniskella; karkkipusseja, tupakka-askeja, kankainen nenäliina (sitä siirretään muutama kymmenen metriä päivässä lähemmäksi työpaikkaa), hiihtorukkanen (vainuttu ihan itse pururadan sivusta), jonkun koululaisen virkkaustyö, ilotulitusrakettien jäämiä, myyrä (nielaistu ennenkuin paha emäntä ehti viedä sen), rikkinäinen pullonkaula (pudotettu, kun emäntä huusi NIIN kovaa), jäniksenkäpälä (emäntä oli nopeampi) sekä tietysti kaikki kävyt ja kepit, joita metsä on tulvillaan. Varsin virikkeellistä siis.

Hampaat alkavat vaihtua; ylhäällä on jo kaksi uutta helmihammasta, mutta alaleuasta puuttuu saman verran. Ollaan opeteltu luoksetuloa pillillä ja kutsusta, ruutua leluun, sivulletuloa, vähän merkkiä, pentu-kaukokäsky-jumppaa, kosketusalustaa ja vähän noutoakin. Kapulan noudot saavat olla tauolla, kunnes hampaat ovat vaihtuneet. Damin nouto onnistuu välillä mallikkaasti, mutta välillä omiminen on aika reipasta.

Tempo on ilmoitettu kahteen kokeeseen toukokuussa, joten pitäisi varmaan treenatakin vähän ahkerammin... Christan koulutus on tulossa äitienpäivä-viikonloppuna, mutta en ole vielä varma, kumman (vai kummankin) kanssa osallistun. Salla aloittanee agilityn alkeiskurssin Tempon kanssa kevään aikana.

Moritz-pappa on entisellään, häntä heiluu (tai pyörii) ja kova on komennus, jos sattuu jäämään aidan väärälle puolelle tai jos kukaan ei rapsuta...

Kevät on tullut! Sen huomaa valon lisääntymisen myötä energiatason lisääntymisenä,lumien sulamisena, hiekan ja karvan määrästä -ja tänään oli pikku-Boubien poskessa punkki! Niistä en kyllä tykkää yhtään, joten toivotaan, että se oli vain pikkuinen Tiedustelijapunkki ennen isompien määrien saapumista.