Koe kotikentällä; molemmat koirat starttasivat. Kokovartalojännitystä siis ohjaajalle koko päiväksi.  Koe alkoi EVL:llä, sitten VOI, AVO ja viimeisenä ALO. Tuomarina toimi kaikissa luokissa Riikka Pulliainen. (Piti niellä sanansa, etten mene Riikalle pariin vuoteen, kun on vielä nuori, "virkaintoinen" tuomari; ajattelin odottaa, että rauhoittuu ensin... Mutta ei se niin kamalaa ollut. )

TEMPO EVL

Istuminen ryhmässä 0

Hetki ennen kuin liikkeenohjaaja avasi suunsa huutaakseen "aika", oli Tempo mennyt maahan. 

Kuva (c) Maarit Karhu

Paikalla makaaminen 9

Makasi samassa asennossa kuin istumisessakin, pää maassa, rennosti lonkalla. Ei nostanut päätään, kun tulin viereen, mutta nousi sentään reippaasti ylös käskystä.

---- yksilöliikkeet sotketussa järjestyksessä----

Ruutu 0

Ihan OK merkki Tempoksi, mutta kun liikkuri oli hiljaa, annoin "ruutu"-käskyn ja koiran katsottiin varastaneen ruutuun. Ruutuun sisälle sivusta, maahan ihan nauhan viereen. JA VARASTI SIVULLE liikkurin käskystä!! Olin silti tyytyväinen, koska a) ruutu löytyi ja b) sivulletulot olleet tosi nihkeitä viime treeneissä. Sitä saa mitä vahvistaa. 

Seuraaminen 9

PIIIITKÄ seuraamiskaavio, mutta Tempo oli jossain paras; ehdottomasti paras seuraaminen tässä luokassa tänään. 

Kaukokäskyt 0

Meidän ennen niin vahva liike on hajalla. S-I-M meni seisomisesta suoraan maahan käskyistäni huolimatta. I-S-M myös 2 käskyä seisomiseen ja oli lisäksi liikkunut n. 20 cm eteenpäin. BLÄÄH.

Luoksetulo 0

Ehkä sitten olin kiukkuinen tuosta edellisestä flopista, en tiedä. Mielestäni viritin koiran hyvin luoksetuloon ja palkkakin jäi sopivasti selän taa viistoon, mutta ei auttanut. Tempo ei lähtenyt eka käskystä ja toisesta tuli pari askelta ja pysähtyi seisomaan. Ravia sitten hölkötteli, pysähtymiset oli helppoja siitä vauhdista. Ihan fiasko.  Ja viime kokeessa tää meni vielä niiiin hyvin. 

---tauko---  kävin keskeyttämässä kokeen tässä vaiheessa. Turha jatkaa, kun koiralla ei ollut yhtään hauskaa. 

Pisteitä kertyi kokonaiset 45...kaikkien aikojen pohjat.  Ei kun leuka rintaan ja kohti uusia pettymyksiä...

Otin yli-innokkaan Boubien autosta ja läksin piristämään mieltäni rantaan (200 m kentältä joenranta). Kyllä se auttoikin mielialaan edes vähän. Onneksi oli aikaa toipua ennen Boubien starttia. Käytiin Maaritin koirien kaa joella uudestaan hillumassa vielä ennen alokasluokan alkua. Konsta, 5v, heitti koirille keppiä ja yksi kepeistä (Tempon joen pohjasta kaivama) upposi. Boubieta jäi keppi vaivaamaan ja se SUKELSI  kepin perään!! Selkää vain oli vähän veden pinnalla. Hassu koira! 

Kuva (c) Maarit Karhu

Jännittävää oli mennä nuoren koiran kanssa ensimmäistä kertaa kehään. Yhtään kun ei voi tietää, miten se käyttäytyy. Ei se kyllä parastaan näyttänyt, mutta ihan OK kuitenkin.

Luoksepäästävyys 10

Paikalla makaaminen 10

Oli onneksi hyvä ryhmä, jossa kaikki pysyivät makaamassa eikä kukaan lähtenyt touhuamaan omiaan. Ryhmässä Virpi ja Vega, Satsu ja Piu sekä yksi tuntematon rottweiler. Ei lonkka-asentoa eikä haistelua. 

Seuraaminen kytkettynä 7

Ollaan vaan ja hengaillaan, välillä otti sentään vähän kontaktiakin. Kävelin itsekin hieman omituisesti...

Seuraaminen taluttimetta 10

Nyt päästiin asiaan, arveli Boubie.  Kaunista se oli, kun videolta katsoin. Ja osasin itsekin kävellä paremmin. 

Maahanmeno seuraamisen yhteydessä 0

Jäi seisomaan.  Meidän varma liike... Annoinko huolimattoman käskyn vai mikä lie ollut?

Luoksetulo 8

Tuli ravilla. Ei näyttänyt videolta niin pahalta kuin miltä se itsestä tuntui. Haluaisin kuitenkin koiran tulevan vauhdilla. Voi itku, mä osaan pilata kaikkien koirien luoksetulot! 

Seisominen seuraamisen yhteydessä 10

Tämä ihan jees.

Estehyppy 10

Kuten myös tämä.

Kokonaisvaikutus 9

Välillä yhteistyö hukassa... 

Pisteitä 167 ja kuitenkin I-tulos. Luokassa 2./7. Satsu ja Piu voittivat, mutta meillä oli paremmat seuraamispisteet.  (Ja varmaan ensimmäinen ja viimeinen kerta ikinä, kun näin pääsee käymään...)

"Nää niinku näyttelis et nää olis tyytyväisiä" Kuvat (c) Maarit Karhu

Palkkaamattomuutta pitää vielä treenata rutkasti ja passiivisuutta itselle, etten ala houkuttelemaan koiraa... Onneksi hihnassa seuraamista ei enää tarvita, sillä seuraavan kerran kilpailemme avoimessa luokassa.

Kokeen jälkeen koirat pääsivät vielä uimaan ja juoksemaan. Boubiella oli kaksin kappalein Personal Trainereita à la Tending bordercolliet. 

Piu antaa Boubien ymmärtää, että hänet tavoittaa ihan pian. Pulmu takana. Kuva (c) Maarit Karhu

Kiitos Maarit ja Satsu "jälkilöylyistä".