Starttasin Mikkelistä kuuden jälkeen ja jotenkin kyllä nautin siitä yksin ajelusta, vaikka matka kestikin yli 3 tuntia. Yhden pysähdyksen taktiikalla mentiin; kävin Tuuloksessa vessassa, käytin Boubien myös tarpeillaan ja nostin automaatista rahaa.
KK-halli oli varattuna meille klo 10-17. Mukana tällä kertaa Urpo, Kide, Kajo, Sipsi, Topi, Meeri ja Milla.
Boubien pitkä sairasloma näkyi hallinnan puutteena ja koheltamisena. Mikään. mikä vähäisissä treeneissämme kotimaisemissa on onnistunut ei onnistunut Tampereella.
Ja sitten minä tietysti turhaudun ja ja ja... siitä ei seuraa mitään hyvää.Treenattiin
-tunnaria
ei onnistu eka kerralla ikinä; räjäyttää kapulat, nostelee vieraita, tuo väärän, karkaa noutoon... työmaata riittää. Positiivista oli se, että pystyi korkeassa vireessäkin haistelemaan hyvin. Mutta aina joku osa mätti.
Häntä itsevarmasti pystyssä ravilla palautus - lieneekö Oma kuitenkaan?
-kaukokäskyjä
liikaa virtaa tässäkin: hyppäsi eteenpäin vähän joka liikkeessä ja pakitus (seiso-maahan) ei onnistunut sekään. Kyllä se kotona osaa, ihan oikeesti!
Tästä lähdetään, huom viiva
Hupsista!
Ja lisää eteenpäin...
Kuvat (C) Minna Levä
(En tiedä miksi nuo on erikokoisia, en jaksa nyt perehtyä, sorry!)
-ruutu
olin jo niin turhautunut, kun mikään ei onnistunut ja koira juoksi ympäri hallia; jalkavammasta ei tietoakaan. Päätin siis tehdä jotain kivaa. MUTTA virheellisesti vein Topin ihanan karvapallon ruutuun palkaksi ja Boubie sattui näkemään sen. Olipa sitten helppo saada pysähtymään merkille ensin...
Banaanilla heti lähdössä
..ja hupsista! iloisesti ohi
Onks tää hyvä? (Ei. Uudestaan...)
Do diin, nyt se kaivaa palkkaa kainalosta!
ruudussa viimein
...ja sieltä pois
-luoksetulo
loppuun tehtiin luoksetulo, muistutin takaa kierrosta, kun Boubie oli lähellä. Kiertää turhan kaukaa eikä se ole kovin nopea, mutta tulee ehkä parempaan asentoon kuin edestä kiepsahtamalla.
Tehtiin me itseksemme seuraamispätkiä (edistää) ja jotain pientä hömppää. Yhdessä tehtiin paikallaolon alkuja ja loppuja käskytettynä ja Boubiehan nousi ja meni maahan kaikkien käskystä... Kontaktihäiriöissä ei myöskään oikein malttanut, mutta toki niitä ei ole tehtykään pitkään aikaan.
Treenilistasta tulee aika pitkä...
Kotimatkalla kiepsautin Terälahti cityn kautta, kun kerran Tampereella oltiin. Vein pikku-Titukselle, jonka isotäti olen, potkurin ensi talveksi ja joitakin tyttöjen hylkäämiä kirjoja. Jyväskylän kautta pois, nopeasti Satua ja pöpöläisiä katsomassa ja kotona olin vielä saman vuorokauden puolella, klo 23.30. Mukava reissu, vaikka treenit menikin huonosti.
***
Mutta silti: päätin lähteä sittenkin SM-kokeisiin! Golden Ringin joukkueessa, voittajaluokkaan. Mä NIIIIN haluan sinne! Olin jo luopunut toivosta, kun jalkaremppa sattui, mutta koska jalka näyttää parantuneen, tein päätöksen.
Joukkueessa on tilaa vielä alemmissa luokissa, rohkeasti kaikki kultaiset ilmoittautumaan Tuijalle! Ei mitään tulostavoitteita eikä paineita, vaan tarkoitus viettää hauska päivä mukavassa seurassa.
Kommentit