Eilen oli aika vaihtaa kipsin päälle uusi side ja samalla kurkata, miten haava voi. Menimme paikalliselle eläinklinikalle, kun ei ihan Kouvolaan saakka viitsi joka viikko lähteä, vaikka siellä loistava palvelu olikin.

Boubiesta oli tosi siistiä päästä ihmisten ilmoille ja se hyppi ja pomppi riemuissaan hihnan päässä... Tutkimuspöydällekin meinasi hypätä itse.

Jännityksellä odotin siteen poistoa; kaikkien fyllinkien alta paljastui aika pienen näköinen tassu. Haava oli siisti, vähän märkää siinä kuitenkin oli, joten sain varmuuden vuoksi lisää antibiootteja mukaan. Onneksi Boubie syö nuo vaaleanpunaiset pillerit ruuan seasta ihan mielellään. Kovin olisi pieni koira halunnut nuolla tassua, mutta ilkeä eläinlääkäri kielsi sen... Viikon väri on sitten vihreä.

Tässä unilelu suussa...

Boubie alkaa olla aika normaali oma itsensä, joten käytetyin sana on vanha tuttu "asetu" -tarkoittaa meillä siis makuulle asettumista, ilman että pitäisi olla missään tietyssä asennossa erotuksena "maahan"-käskystä. Välillä meinaa mopo karata käsistä ja koirulainen yrittää esim. hypätä sohvan selkänojalle... Häkissä sitä ei voi pitää, koska vaatii nyt kaulurin pitämistä päässä, ettei nuolisi sidettä. Olemme siis kompostiaidoilla jakaneet olohuonetta pienemmäksi, jottei Boubie pääsisi kovin hyppimään tai liikkumaan.

Ulkoilut ovat sen mittaisia, että pakolliset tarpeet tulee tehtyä. Boubie on kyllä tosi söpö, kun ollaan ulos lähdössä ja alan suojata kipsiä kastumiselta (muovipussi ja villasukka), niin se ojentaa itse tassun tyrkylle. Lauantain onnettomuuden jälkeen meni tiistaihin, ennenkuin Boubie seuraavan kerran kakki... on tottunut tekemään sen yleensä vapaana, joten hihnassa se on kovin vaikeaa. Nyt se on ilmeisesti ymmärtänyt, että hommat kannattaa hoitaa nopeasti, koska kakki jo kahtena peräkkäisenä päivänä. Toki se vaatii n. 58 pyörähdystä, mutta kuitenkin.

Sairastuvassa siis kaikki hyvin; pikku-B ei tiedä olevansa sairas. Tikit poistetaan ensi viikolla.