Pääsimme tänään Lappeenrantaan tokoilemaan peruutuspaikalle, kun Pieksämäki eilen ei onnistunut työvuoron takia. Yöllä oli pyryttänyt lunta ja sain ajella kieli keskellä suuta... Tytöt menivät enolaan Pekka-veljeni luo ja minä jatkoin Tempon kanssa koepaikalle. Koe oli Citymarketin parkkihallissa, joka oli oikein hyvä kisapaikka. Numeromme 1 ei valitettavasti ollut enteellinen... Tuomarina kokeessa oli Anne Nokelainen.

Luoksepäästävyys: 10
Tempo iski tassulla tuomarille päivää ja näytti hampaita päälle (=hymyili) :-) Ei puhettakaan mistään väistelystä, mitä joskus on nähty.

Paikallamakaaminen: 7
Kaksi käskyä maahanmenoon ja tullessa minä onneton astuin hiukan tassun/karvojen päälle ja Tempo nousi ennen aikojaan istumaan. Oma moka.

Seuraaminen kytkettynä: 8
Ihan jees.

Seuraaminen taluttimetta: 0
:-( Tempo ennakoi pysäytyksiä ja reagoi varmasti myös mun jännitykseen  hidastelemalla. Oli ihan pihalla, mitä piti tehdä. Tämä oli odotettavissa, että näin tässä huonoimmillaan käy. Ehkä enemmän apuja käyttämällä olisi jotain pisteitä saatu, mutta kun olen yrittänyt päästä avuista eroon...

Maahanmeno seuraamisen yhteydessä: 9
Huono seuraaminen vei yhden pisteen.

Luoksetulo: 8
Sekoilin lähtiessä ja jouduin antamaan ylimääräisen 'odota'-käskyn.

Seisominen seuraamisen yhteydessä: 9
Seisominen sujui hienosti, seuraaminen ei.

Estehyppy: 8
Tässä vaiheessa Tempo heräsi: "jesss". Agility on tehnyt tehtävänsä... Jouduin antamaan toisen 'odota'-käskyn, ettei Tempo olisi hypännyt takaisin.

Kokonaisvaikutus: 7
Herääminen olisi pitänyt tapahtua vähän aikaisemmin...

Yhteensä: 130 p ja kolmostulos

Ihan odotetusti meni, joskaan ei ihan toivotusti... Tottahan me sitä ykköstä llähdettiin hakemaan, mutta toisaalta myös katsomaan, missä mennään ja mitä pitää treenata. Nyt on ilmeisesti treenattu liikaa pysähdyksiä, koska Tempo ennakoi niitä koko ajan seuraamisessa. Perusasennot oli hyvät ja paikka ei vaikuttanut Tempoon mitenkään, oli ihan rento, vaikkei olla parkkihallissa treenattu. Se oikean vireen löytyminen on meillä ollut ongelma ja se näkyi tänäänkin. Mun jännitys ei mitenkään auta asiaa. :-/ Super-palkaksi suunniteltu ruokakuppikin kaikkine herkkuineen jäi keittiön pöydälle... Onneksi possunkorvat olivat mukana. Nyt vähän treenataan lisää ja sitten uudestaan yrittämään.

Kotimatkalla tuli taas mutkia matkaan. Juuri ennen Mikkelin tielle kääntymistä, alkoi auto pitää turhan suurta meteliä... Pysäytin auton ja paikallistin vian pakoputkeen, joka oli poikki. Ei muuta kun tiepalvelua soittamaan paikalle... "Team Ahman" setä asui ihan lähellä ja ajettiin auto hänen pihaansa. Aikaa meni tunnin verran, setältä oli polvi leikattu ja ylösnouseminen auton alta otti oman aikansa...iältäänkään ei enää mikään poikanen ollut. Lopulta auto oli taas ajokunnossa ja päästiin sillä turvallisesti kotiin asti. Metelikin oli huomattavasti pienempi. Onneksi tiet oli jo aurattu ja suolattu, ettei sitä tarvinnut enää jännittää.
Näyttää nämä koereissut meikäläisellä tuovan aina ylimääräisiä kustannuksia; tänään selvittiin neljällä kympillä, toisin kun kesällä taipparista tullessa, jolloin tuli sakkoa yli satanen...Uskaltaakohan sitä vielä lähteä johonkin?