Tultiin eilen Tempon kanssa töistä. Tavaksi on tullut kiertää pienen metsäkaistaleen kautta, niin voi Tempo vähän irrotella rankan työpäivän jälkeen... Sorsat olivat huudelleet hävyttömyyksiä Urpolanjoelta jo monena päivänä ja eilen tuli Tempon mitta täyteen. Ei auttanut enää kiellot eikä käskyt, sinne meni, jäälle haukkumaan sorsia (haukkuva lintukoira?). Loppu on ihan arvattavissa, jää petti ja Tempolle tuli uintireissu. Pientä paniikkia aiheutti minulle koiran pääseminen takaisin jäälle; uroskoirille se voi olla vaikeata. Juoksin joenvartta eteenpäin koiraani kutsuen, että se uisi kohtaan, jossa ranta on kokonaan sula, mutta Tempo yritti yhä siitä putoamispaikastaan jäälle takaisin. Epätoivo meinasi iskeä, mutta lopulta Tempo löysi jostain voimia ja sai ponkaistua ylös joesta. HUHHUH!